Yhdessä jaksamme juosta kovempaa maaliin saakka

Ah meidän niin ihana Potter-maratoni juostiin päätökseen keskiviikkona kello 13.30 Sannan ja kaverimme Saijan kanssa. Aikaa siihen kaikkeen meni noin 24 tuntia. Kuvia suuren suuresta tapahtumasta ei valitettavasti ole, koska jännittävissä fiiliksissä kameratkin unohtuivat laukun pohjalle.

Tiistaina minä ja Sanna saavuimme siis kaverimme Saijan luo lähtöpaikalle noin puoli kahdelta tiistaina ja kello 14.00 pääsimmekin aloittamaan maratoonimme luonnollisesti ensimmäisestä leffasta Harry Potter ja viisasten kivi. Naurulta ei säästytty, sillä niin hupaisia pienet Harry, Ron ja Hermione olivat. Kaksi elokuvaa katsottiin aivan yhteen putkeen tietenkin apunamme suklaa, karkit ja suolapähkinät sekä limppari.

Olisikohan kello ollut seitsemät, kun raahauduimme keittiöön tekemään itsellemme pizaa valmiista pakastepohjista. Juttelimme siinä syödessä niitä näitä aina hevosista omiin vanhempiin ja lukioon siirtymiseen asti. Saijan koira pyöri myös mukana ja sen hauskat ulinat ja örinät saivat ihan nauramaan.

Melkein yhdeksän taisi kellossa jo vilkkua ennen kuin jatkoimme juoksuamme kohti maalia kolmannen leffan kera. Leffaeväitä mutustimme lähinnä syömisen ilosta sillä kenelläkään ei oikeastaan ollut enää nälkä, mutta oli silti mukava saada jotain hyvää suuhun. Puoli yhdentoista aikoihin saimme kolmannen elokuvan päätökseen ja jatkoimme eteenpäin täyttä höyryä. Tätä ennen taidettiin vaihdella jo yöpaitoja päälle ja koiraakin oli ruokittu ja uusi limpparipullo avattu. Liekehtivä pikari oli edelleen yhtä jännittävä kuin aikaisemminkin, mutta siinä vaiheessa juoksutahtimme oli ehkä himpun jo hiipunut. Kaikkien jalkoja taisi jo väsyttää hurja juoksutahtimme.

Yhden aikaan yöllä olimme päässeet puoleen väliin maratoonissamme ja siirryimme pesemään hampaita. Muutaman laskutoimituksen jälkeen selvisi, että meidän täytyisi herätä jo neljältä katsomaan loput elokuvat tai muuten emme pääsisi maaliin ennen kahta. Sillä valitettavasti miun ja Sannan täytyi lähteä kotiin jo silloin. Siispä herätys soittamaan puoli neljältä keskiviikkona. Itse nukuin ehkä tunnin ja Sanna ei välttämättä ollenkaan. Tästä huolimatta väsymys ei oikeastaan aivan kauheasti ainakaan painanut Hedwig's Themen alkaessa soida herätykseksi. Yhen kerran kuitenkin torkutin sillä Saija ei vielä ollut herränyt ensimmäiseen soittoon.

Neljältä aloitimme siis katsomaan elokuvaa Harry Potter ja feeniksin kilta. Saija nukahti uudestaan jo melko alussa, mutta minä ja Sanna jatkoimme katsomista urheina maratoonareina. Kello hipoi puoli kuutta, kun elokuva loppui ja Saijakin availi silmiään. Minäkin päätin jättää Puoliverisen prinssin väliin sillä se oli katsottu viimeksi huhtikuussa. Saija ja minä nukuimme, joten Sanna vielä viimeisenä urheana maratoonarina katsoi myös Puoliverisen prinssin alusta loppuun. Minäkin liityin kuitenkin seuraan ehkä tunnin kuluttua ja katsoinkin elokuvan sitten loppuun asti.

Puoliverisen prinssin jälkeen kello oli noin puoli yhdeksän aamulla ja Saijakin heräsi vihdoin. Aamupalaakin käytiin syömässä ennen kuin siirryimme toiseksi viimeiseen elokuvaan eli Harry Potter ja kuoleman varjelukset osa ykköseen. Hiukan matkasta ränsistyneinä jatkoimme urheina matkaamme ja jännitimme Harryn, Ronin ja Hermionen puolesta. (Tai ainakin minä jännitin:) ) Viimeinen elokuva koitti oikeastaan liian nopeasti ja se se vasta olikin huikeaa katseltavaa vaikka olihan sekin katsottu jo kerran läpi aikaisemmin ja kirjakin oli jo luettu. Aivan yhtä hieno se silti oli kuin ensimmäiselläkin kerralla.

Noin puoli kahden aikaan pääsimme maaliin hiukan väsyneinä, mutta tyytyväisinä. Muutamia ekstrojakin katselimme ja nyt jälkeen päin tuntuu melkein väärältä, etten itkenyt oikeasti yhdessäkään kohdassa vaikka kylläkin sitten tärisin senkin edestä. Muuta hauska juttu tarttui myös mukaan maratoonin varrelta, nimittäin Harryn saksiele Puoliverisessä prinssissä, Dumbledoren kolme pyöräytystä riittänee Azkabanin vangista ja Ronin viljelemä oh bloody hell. (Kahta ensimmäistä ette varmaan ymmärrä, jos ette ole katsoneet tarkasti kyseisiä leffoja.) Ja tietenkin, "After all this time, Severus? -Always, said Snape"

Illalla oli kyllä olo kuin kuolleella kalalla, mutta missään nimessä en olisi jättänyt tätä kokemusta välistä. Sannan kanssa ollankin mietitty, että tämä täytyy ottaa vielä monta kertaa uusiksi. Nyt on tietenkin ikävä takaisin Tylypahkaan ja Viistokujalle, mutta jo heinäkuussa minä ja Sanna matkustamme Harry Potterin maahan ja kohti Viistokujaa (jos vain löydämme Lontoosta Vuotavan noidankattilan ja vielä osaamme avata sen hienon tiiliseinän).



Nyt sunnuntaina alkaakin ripari ja miusta on oikeastaan ihan mukava lähteä sinne. Vällillä pitää nähdä joitakin muita maisemia kuin omaa pihamaata. Siitä varmaan kerronkin sitten jotain kunhan ensin pääsen sinne asti.

Vaaleanpunaista ja kultaisia niittejä

 

 Muutama päivä sitten löysin Koo Kengästä aivan mielettömän ihanat kengät ja Biancosta lompakon. Näiden kanssa onkin sitten hyvä suunnata kohti Englantia ja Brightonia. Nuo kengät löytyi ihan sattumalta, eikä miun oikeastaa ollut edes tarkotus ostaa tuollaisia, vaan urheiluun sopivat, mutta nuo nyt sattui sitten löytymään aika edullisestikin.

Tänään katsottiin miun ja Sannan kaverin luona Anna Karenina ja toiveet onnelisesta lopusta kariutui kyllä aika nopeasti. Miksi nykyisin pitää tehdä kauhean surullisia leffoja? Onneksi mie ja Sanna mennään tiistaina meidän yhden toisen kaverin luo pitämään Harry Pottereista leffamaratoonia. Niissä on ainakin onnellinen loppu.

Mangomelonijäätelöä, shoppailua ja ratsastusta

Maanantaina käytiin shoppailemassa Joensuussa ja käteen tarttui vaikka minkälaista vaatetta. Nautittiin Arnoldsissa toasteista, torilla mangomelonijäätelöistä ja Subwayssa syötiin tämän vuoden viimeiset leijonasubit. Illalla nyyhkittiin elokuvateatterissa The Great Gatsbya katsoessa, mutta silti oli todella kivaa. Kotiin päästyä jalat oli vähän kipeät, mutta mie olin tyytyväinen ostoksiini.

Uusi vartalovoide, kun entinen pääsi loppumaan. Seppälästä 6,95€

Hiusliitu, joka kotona osoittautui aivan turhaksi.

Hurjan ihanan tuoksuinen eau de toilette Body Shopista vain 15€

Topiksi aikasen kallis, mutta silti tosi hieno. Bik Bokista vähän päälle 20€.

Seppälästä ostettu ehkä koon liian iso paita, mutta silti tosi ihana.

Ihana kesämekko Jim&Jillistä

Päivän päätteeksi The Great Gatsby. Surullinen leffa, mutta silti katsomisen arvoinen.

Torstaina, eli eilen käytiin katsomassa kahta asuntoa Joensuusta ja tänään hyppäsin hevosen selkään vastalaukkoja suoralla vääntämään. Kuvia ei taaskaan ole (ylläripylläri), mutta ehkä mie jotain nyt tästä tunnista kertoisin.

Mie sain siis alleni Suomenhevosen, Kirpun, joka on kylläkin aika pieni ja siinä suhteessa nimikin on aika osuva. Alkuverryttelyssä tehtiin loivaa kiemurauraa ja voltteja. Jouduttiin kävelemään välillä, sillä sää oli aika lämmin ja aurinko paistoi kentälle koko ajan. Alkuverkan jälkeen lähdettiin ensin menemään niin, että toisella pitkällä sivulla siirryttiin muutama metri uran sisäpuolelle ja yritettiin saada hevonen mahdollisimman suoraksi ja apujen väliin. Siihen sitten lisättiin, asetus vasemmassa kierroksessa oikealle ja oikeassa kierroksessa vasemmalle. Siihen samaiselle pitkälle sivulle otettiin myös harjoitusravipätkä, jonka aikana myös asetettiin hevosta oikealle tai vasemmalle. Nuo kun sujui, niin lähdettiin tekemään sille sivulle vastalaukkaa. Vasemmassa kierroksessa asetettiin hevonen siis oikealle ja nostettiin siitä oikea laukka. Minulla tämä sujui paljon paremmin kuin vasen laukka, johtuen ehkä siitä, että miun vasen lonkka on paljon jäykempi kuin oikea. Tunti meni ihan hyvin, vaikka rupesikin nyppimään tuo oma toispuoleisuus. Odotan kyllä jo kovasti, että päästäisiin hyppelehtimään vähän esteitä, kun edellisestä kerrasta on ihan tuhottoman pitkä aika.

Nautitaan nyt ihan oikein kunnolla kesästä ja ihanasta auringonpaisteesta, kun se nyt kerrankin paistaa :)

Nyt hankitaan rusketusrajat!

Nythän se on se kauan odotettu kesäloma alkanut, eikä sitä vielä edes oikein tajua, ettei maanantaina tarvitse lähteä kouluun. Kesäloman jälkeen odottaa viimeinen vuosi peruskoulua ja vuoden päästä muutto Joensuuhun.

Perjantaina väännettiin tallilla avotaivutuksia käynnissä ja ravissa ja oli kyllä ihanaa istua hevosen selässä pitkästä aikaa.

Nyt on hyvä fiilis vaikka muutama päivä sitten vanhempien kanssa käydyn yhteen oton seurauksena ei päästä tallille kuin kerran viikossa. Ehkä miun pitää vain olla siihen tyytyväinen ja toivoa, että asia muuttuu sitten, kun muutetaan Joensuuhun. Nyt kuitenkin ulkona piastaa aurinko ja tuuletin hurisee vieressä. Sanna leikkii tabletilla ja miulla on punaiseksi lakatut kynnet ja rusketusrajat jaloissa.

Huomenna on tiedossa Sannan ja kaverin kanssa shoppinkireissu Joensuuhun. Toivotaan, että löytyisikin jotain, koska vaatekaappi ammottaa tyhjyyttään. Nautitaan kesästä ja torilta ostetuista jäätelöistä, auringosta ja melkein kolmenkymmenen asteen helteestä.

Ihan ei tullut tarkin mahdollinen, mutta minusta silti aika hieno.